Työnohjaus ammatillisen kehittymisen ja tuloksenteon työkalupakkiin

Tuloksia ja onnistumisia työnohjauksen avulla

Työnohjaus on työroolia, työntekemisen tapaa ja erilaisien toiminta- ja reaktiomallien tutkimista luottamuksellisessa vuoropuhelussa kohti ammatillista vahvistumista ja kehittymistä. 

Työnohjauksella on pitkät perinteet julkisella sektorilla, ja se on yhä suositumpi kehittämismuoto myös yrityselämässä. Koulutetun työnohjaajan avulla tapahtuva ohjattavien kehitys lisää onnistumisia, työtyytyväisyyttä ja vaikuttaa yrityksen tulokseen. Helsingin ja pääkaupunkiseudun lisäksi toimin Joensuussa. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Työn, työyhteisön, työtilanteiden ja työroolin prosessointia

Työnohjauksessa joko yksittäinen asiakas, ryhmä tai koko työyhteisö pureutuu ohjaajan avulla työhön, työyhteisöön ja työtilanteisiin. Ohjauksessa voidaan paneutua esimerkiksi erilaisista toiminta- ja reagointitavoista johtuviin kokemuksiin ja tunteisiin, yhteisen työnäyn luomiseen, muutoksessa vallitsevan epävarmuuden ja asteittaisen jäsentämisen kautta muuttuvan tilanteen haltuunottoon.

Työnohjaus voi alkaa vaikkapa yksittäisestä kehittämis- tai ongelmatapauksesta, mutta se on prosessuaalista työtä, jossa tavataan säännöllisesti yleensä 1–3 vuoden ajan. Kumulatiivisesti asioita työstäen voidaan palata aikaisempiin tilateisiin ja ammentaa niistä myös aina uusiin työn haasteisiin.

Työnohjaus tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja sen keskeisin metodi on keskustelu.

Tavoitteita ovat

  • Ammatillisuuden lisääminen ja tukeminen
  • Oman työskentelyn kehittäminen ja positiivisen muutostyöskentelyn tukeminen
  • Oman työroolin selkeyttäminen
  • Oman ja toisen työn arvostuksen lisääminen
  • Työyhteisön toiminnan ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen
  • Ongelmiin ja ihmisten välisiin keskeneräisiin prosesseihin sidotun energian vapauttaminen
  • Uusien näkökulmien avaaminen
  • Työssäjaksamisen tukeminen

Työnohjauksen muodot

  • Yksilöohjaus: johtajan, esimiehen tai asiantuntijan ohjaus
  • Ryhmätyönohjaus: vertais- ja kollegaryhmät samasta tai eri työpaikasta
  • Työyhteisöntyön ohjaus: mukana työyhteisön jäsenet esimiehensä kanssa
  • Työnohjauksen työnohjaus, TOTO: Työnohjaajan työnohjaustyöskentelyn työnohjaus
  • Työnohjaajuuden tutkiminen TOTU: Työnohjaajan oman työnohjaajuuden tutkiminen

Työnohjaus tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja sen keskeisin metodi on keskustelu. Ota yhteyttä, niin kartoitetaan tilanteeseesi sopiva työnohjausmuoto!

Mitä on syväresonoiva työnohjaus®?

Syväresonoivaa työnohjausta toteutetaan kokonaisvaltaisella työskentelyotteella. Tässä työnohjauksen muodossa on tavoitteena sallia ja aktivoida monentasoisten ja -laatuisten voimavarojen tuki käsiteltävien asioiden tutkimisessa ja oman itsen kehittymisessä. Perustana on luottamuksellinen, keskusteleva, tutkiva ja kunnioittava vuorovaikutussuhde työnohjaajan ja ohjattavan välillä.

Syväresonoiva työnohjaus® ei ole terapiaa, vaikkakin erilaisten menetelmien käyttäminen sisältää myös terapeuttista elementtejä ohjaajan ja ohjattavan yhteisessä työskentelyprosessissa. Työnohjauksessa eri menetelmien käytön päämääränä on vahvistaa ohjattavaa hänen tutkimis- ja kehittymistyössään erityisesti ammatillisessa ja itsetuntemuksellisessa kasvussa. 

Syväresonoiva työnohjaus® noudattelee tavallisen vuorovaikutteisen ja keskusteluun fokusoivan työnohjauksen tapaa sekä asioiden käsittelyjärjestystä istunnoissa että kokonaisprosessissa. Kiteytettynä sitä voisi kuvailla seuraavilla vaiheilla:

  • Lämmittely ja aiheen nosto
  • Asian laaja-alainen kartoitus ja tutkiminen
  • Johtopäätösten ja ymmärryksen kiteytys
  • Mahdollisten toimintamallien ja -mahdollisuuksien pohdinta

Syväresonoivan työnohjauksen erityislaatuisuus tulee esiin siinä, miten lämmittelyssä, asian tutkimisessa, taustoittamisessa, välityöskentelyssä sekä istunnon lopettamisessa hyödynnetään eri tavalla ihmistä aktivoivia, laaja-alaisesti herätteleviä tai rentouttavia ääneen, liikkeeseen, väriin ja muotoon liittyviä toimintamalleja. Jokainen ohjattava voi hyödyntää itselleen sopivia työskentelymalleja.

Eri työskentelyvaihtoehtojen valinnasta ja käytöstä keskustellaan aina työnohjattavan kanssa.

Keskustelu ja tutkiva dialogi

Keskustelu ja tutkiva dialogi ovat menetelmän peruskiviä. Ne auttavat nostamaan esille sekä tietoisia että esitietoisia käsiteltävään teemaan liittyviä havaintoja, ajatuksia, asenteita, tuntemuksia sekä aikaisempia ratkaisumalleja ja toimintaa. 

Harmonisoivat äänet ja resonointi

Harmonisoivat äänet auttavat meitä rentouttamaan ja energisoimaan mieltämme. Ne voivat palvella maadoittajina ja ohjaavat keskittymään itseemme, läsnäoloon ja tietoisuuteemme. Äänet voivat vapauttaa häiritsevistä tunnelatauksista ja näin tukevat vaikeidenkin asioiden käsittelyä ja uudenlaisten toimintamallien löytämistä.

Äänimaailmaa ohjaustilanteessa luodaan äänimaljoin, kelloin, helistimien, äänirautojen, monoliinan ja ihmisäänen avulla. Syväresonoivassa työnohjauksessa äänityöskentelyä voidaan käyttää pienimuotoisina äänenkäytön harjoituksina, äänien kuuntelemisena itsenään tai jonkin ohjeen johdattelemana. Tavoitteena on ääniresonanssin mielellinen ja kehollinen kokemuksellinen tunteminen. Tällä kokemisella vahvistetaan intuitiota, keskittymistä, rentoutumista ja rikastetaan vuorovaikutusta. 

Äänien hyvää tekeviä vaikutuksia

  • Harmonisoivat mieltä ja kehoa
  • Rentouttavat tai energisoivat mieltä
  • Edistävät maadottumista itseen
  • Auttavat keskittymään omaan läsnäoloon ja tietoisuuteen
  • Vapauttavat pois häiritsevistä tunnelatauksista
  • Tukevat löytämään syvempää ja kokonaisvaltaisempaa ajattelua ja tuntemista
  • Kohottavat hyvänolon tuntemuksia ja helpottavat työskentelyä

Liike

Liikekielessämme on varastoituneena paljon hiljaista tietoa, jota voimme hyödyntää käsiteltävän asian ymmärryksen rakentumisessa. Liike niin kuin myös maalaaminen ja piirtäminen mahdollistavat myös oman käsitteellisen mielemme ulkopuolisen tunne- ja assosiatiivisen aineksen tuomisen osaksi kokonaisvaltaisempaa tilanteen ymmärtämistä. Liikkeeseen kuuluu myös hengitys, joka rytmittää elämäämme. Kun tuomme tiedostamattoman aineksen tietoisuutemme piiriin, voimme käyttää sitä omaksi parhaaksemme.

Syväresonoivassa työnohjauksessa voidaan käyttää ohjattavan oman kehon tietoa valaisemaan erilaisia asetelmia ja tuntemuksia, joita voi olla vaikeampaa tavoittaa pelkän keskustelun avulla. Keho sisältää suuren määrän informaatiota, jota emme useinkaan tietoisesti käytä apunamme.  Erilaisten kielellisten ilmaisujen kautta saamme toki niistä paljon tietoa, mutta tehdessämme liikkeitä syvennämme mahdollisuuksiamme ja voimme löytää myös aivan uudentasoisia kokemuksia, aistimuksia ja tuntemuksia.

Työnohjauksessa ohjattava voi ilmaista liikkeellä esim. jonkin asian edessä tuntemuksiaan, eläytyä jonkin toisen henkilön ruumiinkieleen, ilmeisiin tai eleisiin tai luoda oman liikesarjat jonkin asian etenemisestä tai ratkaisemisesta. Liikkeiden ja asentojen avulla syvennämme ja laajennamme tutkimisen myös hyvin konkreettiselle tasolle. Tätä kautta rikastamme myös suhdetta omaan mieleemme ja kehoomme.

Maalaaminen ja piirtäminen

Maalaaminen ja piirtäminen ovat itsen ilmaisukeinoja ohi, yli ja ali sanojen. Syväresonoivassa työnohjauksessa maalaaminen tai piirtäminen eivät ole työvälineitä pelkästään taiteellisessa merkityksessä, vaan ne palvelevat mm. muotojen, värien ja rytmien avulla suhteen muodostumista omaan elämään ja tutkittavan asioihin alitajuntaa tai tiedostamatonta apuna käyttäen.

Piirtämistä voidaan käyttää mm. työnohjauksen kulun tai prosessin jäsentämiseen ja sen eri kohtien syventämiseen niin työnohjausistunnon aikana kuin jälkeenkin. Maalaaminen tapahtuu istuntojen välillä. Mikäli ohjattava haluaa työskennellä jonkun syvemmän teeman tai tavoitteen kanssa intensiivisemmin myös ohjausistuntojen välillä ja kuvan tuottaminen tuntuu siihen hyvältä välineeltä, voidaan tätä työmuotoa käyttää jäntevöittämään työnohjausprosessia. Ohjattava voi tuoda maalauksiaan työnohjaukseen, hän voi kertoa niistä ja niiden äärelle voidaan pysähtyä yhdessä. Kuvia ei kuitenkaan lähdetä syvällisesti analysoimaan, vaan ne tukevat työskentelyä enemmänkin ohjattavan kokemuksellisina voimauttajina.

Kirjoittaminen 

Kirjoittaminen Syväresonoivassa työnohjauksessa palvelee ohjattavaa fokusoitumaan ja syvemmin tutkimaan itseä koskettavia aiheita työssään, työroolissaan tai -suhteissaan. Kirjoittaminen tapahtuu työnohjausten välillä ja kirjoittamisen "helmiä ja hedelmiä" voidaan käyttää prosessissa joko aktiivisesti eri tapaamiskerroilla tai taustoittamaan ja edistämään prosessia taustavoimaisesti. Runojen kirjoittaminen painottuu erityisesti kokonaisvaltaiseen kokemusten kuvaamisen apuvälineenä työnohjausprosessissa. Runoja voidaan kirjoittaa kevyellä ohjauksella tai täysin ohjattavan oman prosessin siivittämänä. Niiden avulla vahvistetaan eri aisti- ja tunnekokemusten esilletuloa ja oivalluttavaa ymmärtämistä omassa työskentelyprosessissa.

Palveluihini kuuluu myös johdon kehittäminen.